Asiakaspalvelu 045 679 3174

Työergonomiasta

Niska- hartiavaivat

Etenkin paljon autoilevilla on vaarana saada iskiaskipu selkään. Tällöin selkäkipu säteilee alaraajaan, useimmiten polven alapuolelle. Voimakkaan iskiasoireilun aiheuttaa useimmiten välilevytyrä.

Iskiaskipu vaivaa tavallisesti muutaman kuukauden ajan, mutta se ei aiheuta pysyviä heikkouksia. Iskias voi joskus tosin uusiutua. Vaivasta selvitään silti yleensä ilman leikkausta. Joskus harvoin välilevytyrä voi pullistua selkäydinkanavaan ja aiheuttaa muun muassa virtsaamisvaikeuksia sekä tunnottomuutta sukupuolielimissä. Tällöin pikainen päivystysleikkaus on paikallaan. Niskakipu on yleinen vaiva. Se paranee usein hyvin, kun sitä hoidetaan oikein. On tärkeää tietää, mistä niskakipu johtuu. Kun tiedetään kivun syy,kipu on helpompi parantaa. Niska- ja hartiavaivoissa on monenlaisia oireita.

Tavallisia oireita ovat:

  • paikallinen kipu eli pienellä alueella oleva kipu niskan lihaksissa
  • särky niskan lihaksissa
  • väsymyksen tunne niskan lihaksissa huimaus
  • sormien puutuminen eli pistely sormissa.

Jotkut niskakivun oireet tarvitsevat lääkärin hoitoa heti.

Mene lääkäriin, jos:

  • kipu on sietämätöntä
  • lihakset tuntuvat heikoilta

Työasentosi vaikuttaa hyvinvointiisi. Työasento tarkoittaa sitä, miten istut tai seisot, kun teet työtä. Kun istut hyvässä asennossa, voit ehkäistä monenlaisia kipuja. Niskakipu johtuu usein siitä, miten liikut tai millaisessa asennossa teet työtä. Tämä tarkoittaa työasentoa, sekä työpaikalla että kotitöissä.

Tarkista ensimmäiseksi, että työasentosi ja työtapasi ovat sellaiset, että ne sopivat sinulle. Voit pyytää apua työpaikkasi terveyshuollosta. Terveyshuollon työntekijä voi tarkistaa, että työpisteesi on sinulle sopiva eli esimerkiksi tuoli ja pöytä ovat oikealla korkeudella. Pidä välillä taukoa työstä. Silloin lihakset saavat lepotauon. Nouse seisomaan ja venyttele lihaksia. Näin ne eivät jäykisty ja kipeydy.

Nämä tuotteet auttavat niska- hartiavaivoihin

Selkävaivat

Selkäkivut ovat hyvin yleisiä. Äkillinen selkäkipu eli lumbago, jota myös noidannuoleksi kutsutaan, ei useimmiten ole vaarallista ja paranee muutamassa päivässä tai viikossa. Jos kipu ei suorastaan kaada sänkyyn, kannattaa pyrkiä jatkamaan normaaleita askareita, sillä vuodelepo voi jopa hidastaa paranemista.

Tavallisimmin noidannuolen aiheuttaa pieni kudosvaurio jossakin selän lukuisissa kipua aistivissa rakenteissa. Selkäkivuille altistaa etenkin fyysisesti kuormittava työ, johon sisältyy raskaita nostoja. Myös elämäntavat vaikuttavat: vähäinen liikunta, lihavuus ja tupakointi lisäävät tutkimusten valossa selkäkipuja.

Pitkittynyt selkäkipu

Pitkittyneestä selkäkivusta puhutaan, kun kipua on kestänyt yli kolme kuukautta. Pitkittynyt selkäkipu edellyttää kokonaisvaltaista hoitoa, jossa kartoitetaan potilaan elämäntilanne ja työolot. Fysioterapeutin ohjaamaan liikehoito sekä selkäkoulu edesauttavat tutkimusten valossa merkittävästi paranemista.

Joskus – onneksi melko harvoin – selkävaivan aiheuttaa vakava sairaus, kuten kasvain, tulehdus tai murtuma. Vakavasta sairaudesta kielii se, että yleiskunto heikkenee ja kipu lisääntyy asteittain. Hyvänlaatuisissa selkäoireissa sen sijaan yleiskunto pysyy hyvänä.

Iskias

Etenkin paljon autoilevilla on vaarana saada iskiaskipu selkään. Tällöin selkäkipu säteilee alaraajaan, useimmiten polven alapuolelle. Voimakkaan iskiasoireilun aiheuttaa useimmiten välilevytyrä.

Iskiaskipu vaivaa tavallisesti muutaman kuukauden ajan, mutta se ei aiheuta pysyviä heikkouksia. Iskias voi joskus tosin uusiutua. Vaivasta selvitään silti yleensä ilman leikkausta. Joskus harvoin välilevytyrä voi pullistua selkäydinkanavaan ja aiheuttaa muun muassa virtsaamisvaikeuksia sekä tunnottomuutta sukupuolielimissä. Tällöin pikainen päivystysleikkaus on paikallaan.

 

Nämä tuotteet auttavat selkäkipuun

Ranne- käsivaivat

Ranteen rasitusvammat johtuvat usein yksipuolisesta ranteen kuormittamisesta. Pitkäkestoinen, paineen alla tehtävä päätetyöskentely rasittaa ranteita. Jos rannekivut johtuvat työolosuhteista, on syytä suunnitella työergonomian parantamista, vetreytysliikuntaa ja lihaksia vahvistavaa jumppaa.

Mikä on Hiirikäsi?

Koska kyseessä ei ole mikään yksittäinen lääketieteellisesti määritelty sairaus vaan yleisnimitys erilaisille kädenseudun kiputiloille, hiirikäden hoito riippuu kulloinkin kyseessä olevan oireen aiheuttajasta. Lääketieteellinen hoito kuuluu fysiatrian erikoislääkärin alaan. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä oireiden pitkittyessä ja haitatessa jokapäiväistä elämää tai työskentelyä. Hoitoina voivat olla esimerkiksi fysikaalinen hoito, kipulääkitys tai paikalliset kortisonipistokset. Hiirikäden vaivatessa on välittömänä toimena syytä parantaa työpisteen ergonomiaa, mikä myös ennaltaehkäisee vaivan syntyä. Työympäristöä tulisi parantaa siten, että työskentelyasento on mukava ja kyynärpäitä ja ranteita voi tukea pöytään esimerkiksi kyynär- ja rannetukien avulla. Tuolin, pöydän ja näytön asento täytyisi säätää työntekijälle sopivaksi. Pitkäkestoisia staattisia työrupeamia tulisi välttää.

Nämä tuotteet auttavat ranne- käsivaivoihin